Turvallisuus

Pelastuslain (468/2003) mukaisesti kaikissa vähintään viiden asunnon taloissa on oltava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelma on osa asukasturvallisuutta, jonka tarkoituksena on suojella asukkaat ja omaisuus. Pelastussuunnitelmassa on selvitettynä rakennuksen vaarapaikat ja mitä vaaroja ympäristö voi aiheuttaa.

Häiriökäyttäytyminen
Hyvään asumiseen kuuluu, että naapurit huomioidaan. Kerros- ja rivitaloissa ihmiset asuvat lähekkäin ja erilaiset äänet kuuluvat yllättävän hyvin seinien ja lattioiden läpi. Elämisen laatuun ja turvallisuuteen vaikuttaa kuitenkin se, että omassa kodissa asukas tuntee olonsa miellyttäväksi ja voi tehdä niitä asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä. Päivällä ja yöllä tehdään erilaisia asioita. Yöllä ei esimerkiksi imuroida, tiskata astioita, pestä pyykkiä tai tehdä muita tämän tyyppisiä töitä. Jos jonkun naapurin asuminen on niin äänekästä tai muuten niin levotonta, että se häiritsee toisten kotirauhaa kohtuuttomasti, otetaan häiriön laadusta riippuen yhteyttä joko heti poliisiin tai seuraavana arkipäivänä kirjallisesti isännöitsijään. Kirjalliseen ilmoitukseen yksilöidään mitä on tapahtunut, milloin ja kuinka kauan häiriö kesti. Ilmoitus täytyy myös muistaa päivätä.
 

Yhteydenotto lomakkeen löydät lomakesivultamme tai oheisen linkin kautta. Kun asiasta on tehty kirjallinen ilmoitus, ottaa isännöitsijä viivyttelemättä kirjallisesti yhteyttä häiriön aiheuttajaan. Jos häiriökäyttäytyminen ei muutu, saattaa se johtaa osaketaloissa asunnon haltuunottoon tai vuokrataloissa vuokrasopimuksen purkuun.

Ilkivalta
Pääsääntönä on, että se joka tahallaan rikkoo tai vahingoittaa yhtiön omaisuutta tai irtaimistoa joutuu sen myös korvaamaan. Silminnäkijän tulee ilmoittaa ilkivallanteosta poliisille ja isännöitsijälle, jotta syylliset saataisiin myös vahingon maksajiksi. Muussa tapauksessa ilkivallan korjauskustannukset jäävät kaikkien asukkaiden maksettaviksi. Huoneiston ovi tulee takalukita aina, kun ollaan pidempään poissa asunnosta. Jokaisen asukaan tulee myös huolehtia siitä, että iltaisin ja yöaikaan liikuttaessa kiinteistön ulko- sekä varastojen ovet lukittuvat.

Hätätilanne
Soita hätänumeroon 112 ja toimi seuraavasti:

1. kerro kuka olet.
2. Kerro mitä on tapahtunut; onnettomuus vai sairauskohtaus.
3. Tapahtumapaikka.
4. Onko ihmisiä vaarassa.
5. Vastaa selkeästi kysymyksiin.
6. Katkaise puhelu vasta luvan saatuasi.
7. Muista opastaa auttajat paikalle.
Hätänumero on maksuton eikä suuntanumeroa tarvita.
Kännykässä ei tarvita edes puhelinkorttia, riittää kun virta on päällä.

Vahinkojen minimoimiseksi muista:

  • hankkia palovaroitin ja valvoa sen toimintakuntoa. Se on huoneiston haltijan vastuulla. Asunnon jokaiseen kerrokseen tulee asentaa vähintään yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 m² kohden.
  • että mitään konetta ei saa jättää päälle ilman valvontaa, ei edes astian- tai pyykinpesukonetta
  • sulkea pesukoneiden hanat aina käytön jälkeen
  • sijoittaa pesukoneet lattiakaivolliseen tilaan tai asentaa koneen alle kosteutta ilmaiseva muovikaukalo tai kosteusvaroitin
  • käyttää ammattilaista asennuksissa
  • hankkia sammutuspeite
  • tarkistaa palovaroittimen toiminta vähintään kuukausittain ja vaihtaa paristo kerran vuodessa.
  • puhdistaa säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa, lattiakaivot ja hajulukot
  • ILMOITTAA KAIKESTA POIKKEAVASTA JA TURVALLISUUTEN VAIKUTTAVISTA ASIOISTA KIINTEISTÖHUOLTOYHTIÖLLE TAI ISÄNNÖITSIJÄLLE.

Ullakon ja kellarin käytävät ja yhteistilat eivät ole tarkoitettu asukkaiden tavaroiden säilytyspaikoiksi. Tupakointi on paloturvallisuuden vuoksi ehdottomasti kielletty näissä tiloissa. Huomioi, ettei mitään vaarallisiksi luokiteltuja aineita (polttoainetta yms.) saa säilyttää ullakko- ja kellaritiloissa. Lastenvaunuja ja -rattaita ei saa, paloturvallisuussyistä johtuen, säilyttää taloyhtiön rappukäytävässä.

Lisää tietoa paloturvallisuudesta voi lukea Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK:n internet-sivuilta:
Kodin paloturvallisuusopas